Min firmas blogg / Firmani blogi

Denna blogg tillhör fil.dr Eva Ahl-Waris. Jag grundade Tmi Eva Ahl år 2003 och har sedan dess varit verksam som näringsidkare inom humaniora. Vid sidan av detta har jag även innehaft andra arbetsuppdrag och stipendieperioder inom historiebranschen.
Tätä blogia pitää FT Eva Ahl-Waris. Perustin Tmi Eva Ahlin:in vuonna 2003 ja olen siitä lähtien toiminut ammatinharjoittajana humanistisella alalla. Tämän ohessa olen myös toiminut toisissa työtehtävissä ja apuarahatutkijana historian alalla.

söndag 5 maj 2019

Holland med en kör - Hollanti kuoron seurassa


Körsbärsträden blommade i mitten av april i Holland, då Helenas kör besökte landet. / Kirsikkapuut kukkivat Hollannissa huhtikuun puolessa välissä, kun Helenan kuoro vieraili maassa. Foton / Kuvat: EAW 2019.

Helenas kör från fina Musik- och kulturskolan Sandels i Helsingfors gjorde en fantastisk körresa till Holland i april 2019. Landet har en rik historia och vi blev vänligt bemötta överallt. Här nedan följer en bildkavalkad om allt vi såg och upplevde i detta förunderliga land.

Helenan kuoro upeasta helsinkiläisestä Sandelsin musiikki- ja kulttuurikoulusta teki mahtavan kuoromatkan Holaantiin huhtikuussa 2019. Maalla on rikas historia ja meidät otettiin ystävällisesti vastaan joka paikassa. Tässä seuraa kuvakavalkai kaikesta mitä näimme ja koimme tässä fantastisessa maassa.


Laskeuduimme Amsterdamiin, josta matka jatkui kaakkoon. / Vi landade i Amsterdam, därifrån tog vi oss mot sydväst.


Hollantilaiset talot rakennetaan kuten ennenkin: kapeille tonteille, mutta korkealle. / Husen i Holland byggs fortfarande som förr: på smala tomter men på höjden.


Nijmegenissä kuoro lauloi P. Josefksen luostarissa, joka on vanhainkoti katolisessa kirkossa työskenneille nunnille ja papeille. Meitä tervehti Suomessa aiemmin toimineet isät, jotka arvostivat lasten esittämiä suomen- ja ruotsinkielisiä lauluja. Traditionaalisesti Suomeen rekrytoidut katoliset papit ovat kuuluneet Hollannin Jeesuksen Sydämen veljeskuntaan. / I Nijmegen sjöng kören i S. Josefs kloster, som är ett ålderdomshem för nunnor och präster inom den katolska kyrkan. Vi blev välkomnade av fäder som verkat i Finland och de uppskattade de finsk- och svenskspråkiga sångerna som barnen sjöng. Traditionellt har de präster som rekryterats till katolska kyrkan i Finland tillhört Jesu Hjärtas orden i Holland.



Pürmerendissä Pohjois-Hollannissa meidät majoitettiin meitä tänne kutsuneen kuoron perheissä. Pienen kaupunign sydämessä on entinen karjatori, jossa myytiin elukoita 1900-luvulle asti. Toiminnan päätyttyä taideteoksen ja patsaat muistuttavat torin entisistä kävijöistä. / I Pürmerend i norra Holland inkvarterades vi hos familjer till den kör som bjudit oss till Holland. Den lilla stadens hjärta bildas av det före detta kotorget, där man sålt kreatur in på 1900-talet. Efter att verksamheten slutade påminner konstverk och skulpturer om torgets forna besökare.


Pürmerendin pienessä museossa oli mukava näyttely kaupungin historiasta. Kaikkialla meitä muistutettiin siitä, miten tärkeää viljely ja laidunta on ollut Hollannille. / I Pürmerends lilla museum fanns en trevlig utställning om stadens historia. Överallt blev man påmind om hur viktigt odling och betesmarker varit för landet.


Tyypillinen maatila Pohjois-Hollannissa. Taloilla on edelleen perinteiset muodot korkeine kattoineen. / En typisk lantgård i norra Holland. Husen har ännu sin traditionella form med höga tak.


Kuoro esiintyi koulussa ja lapsille tarjottiin kiirastorstaina pääsiäislounasta. Hollannissa ei yleensä tarjoilla koululounasta, vaan jokaisella on eväät mukanaan. Lounaaksi syödään yleisesti leipää. Lapset syövät leivän päällä voita ja nonparelleja! / Kören uppträdde i en skola och barnen bjöds på påsklunch på skärtorsdagen. I Holland serveras barnen inte vanligtvis skollunch, utan envar har med sig något att äta. Till lunch äter man ofta bröd. På brödet äter barnen smör med strössel!


Valtava ulkoilmamuseo Zaanse Schans tuulimyllyineen oli sikäli kiinnostava, että talojen omistavat asuvat historiallisissa rakennuksissa ja muodostavat yhdessä ulkoilmamuseon näyttelyn. Lapsia kiinnosti kuitenkin erityisesti söpöt kotieläimet. / Det enorma friluftsmuseet Zaanse Schans med sina väderkvarnar är så till vida speciellt, att husens ägare bor i de historiska byggnaderna och deltar i verksamheten som bildar friluftsmuseet. Barnen var dock mest intresserade av de gulliga husdjuren.


Tulppaaniviljelmät olivat kukassa ja niin kauniit, että tuntui kuin sateenkaari olisi laskeutunut pellolle. Kukista ei niinikään hyödytä, vaan tavoitteena on kasvattaa ja myydä sipulit syksyllä. / Tulpanodlingarna var i blom och så vackra att det kändes som om regnbågen hade landat på fälten. Man bryr sig dock inte så mycket om blommorna som om lökarna, som odlas och säljs på hösten.


Historiallinen Edam tarjosi monta kokemusta sekä musiikkia. / Den historiska staden Edam bjöd på många upplevelser och musik.


Pääsiäislauantaina isäntäperheemme vei meidät katsomaan nähtävyyksiä. Marken on entinen saari, jonne nykyään pääsee siltaa pitkin. Sieltä löytyy majakka nimeltä Hevonen ja satamassa on vanhoja taloja, jotka ovat rakennettu tolpille kestämään jatkuvat tulvat. / På påsklördagen tog värdfamlijen oss ut på utflykt. Marken är en före detta ö som numera förenas till fastlandet av en bro. Längst ute finns fyren Hästen och i hamnen finns gamla hus byggda på stolpar, för att klara av de ständiga översvämningarna.


Lasten viimeinen konsertti oli Hoornissa. Hoornin satamassa on paljon vanhoja rakennuksia. / Barnens sista konsert var i Hoorn. I hamnen finns många gamla byggnader.


Hoornin vaakunaa koristaa tietenkin yksisarvinen. / Hoorns vapen pryds av en enhörning, naturligtvis.

tisdag 9 april 2019

Helsingfors-Samfundet 85 Helsinki-Seura


Biträdande stadsdirektör Pia Pakarinen hälsade Helsingfors-Samfundets medlemmar välkomna till 85-årsfesten i Bockska huset. / Apulaiskaupunginjohtaja Pia Pakarinen toivotti Helsinki-Seuran jäsenet tervetulleiksi 85-vuotisjuhliin Bockin talossa. Foto/Kuva: EAW 2019.

Helsingfors-Samfunet grundades 8.4.1934 i stadshuset, det vill säga i det så kallade Bockska huset intill Senatstorget i Helsingfors. För att hedra minnet tog sig föreningen även igår till samma byggnad för att fira sina 85 år. Föreningen ville hedra minnet av att kejsar Alexander I på samma dag år 1812 upphöjde Helsingfors till storfurstendömets huvudstad. Medlemmarnas medelålder börjar bli tämligen hög, så välkomna med i vårt arbete att främja stadens historia, kultur och trivsel!


Det finns ingen bild i Bockska huset av kejsar Alexander I, fastän han till och med vistats i huset under sitt besök i staden. Samfundet beslöt därför att ha med sig sin egen litografi till tillställningen. Bredvid ses en pokal för skidlöpning som föreningen donerat år 1943 och som donerats tillbaka till oss av Lottamuseet. / Bockin talossa ei ole kuvaa keisari Aleksanteri I:stä, vaikka hän on peräti asunut talossa vieraillessaan kaupungissa. Seura päätti siksi ottaa mukaansa oman kuvamme keisarista tilaisuuteen. Kuvan vieressä on palkintopokaali hiihdosta, jonka seura on lahjoittanut vuonna 1943. Se tuli takaisin seuran omistukseen Lotta-museon lahjoituksen kautta.


Helsinki-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Anja Kervanto-Nevanlinna korottaa maljan seuran 85-vuotiselle taipaleelle. / Helsingfors-Samfundets delegationsordförande höjer skålen för samfundets 85 år.

Helsinki-Seura perustettiin 8.4.1934 kaupungintalolla, eli niin kutsutussa Bockin talossa Helsingin Senaatintorin kupeessa. Juhliakseen tätä muistoa seura saapui myös eilen samaan rakennukseen viettääkseen 85-vuotispäiviään. Seura halusi näet muistaa päivää vuonna 1812 jolloin keisari Aleksanteri I korotti Helsingin suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Jäsenten keski-ikä alkaa olla melko korkea, joten tervetuloa mukaan työhömme kaupungin historian, kulttuurin ja viihtymisen puolesta!


Pöytä notkui herkkuja! / Bordet dingnade av läckerheter!


Juhlatunnelmaa! / Feststämning!


Juhlasalin vierinen kabinetti avattiin myös seuralle. / Kabinettet intill festsalen öppnades även för föreningen.


Kabinetista avautuu näkymä Senaatintorille. / Från kabinettet öppnas en vy mot Senatstorget.




Bockin talo on täynnä kauniita koristemaalauksia. / Bockska huset är fyllt med vackra dekorationsmålningar.

fredag 15 mars 2019

Pelle Svanslös i Päivälehtimuseet - Pekka Töpöhäntä Päivälehden museossa


Pelle Svanslös-utställningen öppnades på Päivälehtimuseet med bland andra Måns, Bill och Bull. / Pekka Töpöhäntä -näyttely avautui Päivälehden museossa muun muassa Monnin, Pillin ja Pullan seurassa. Foton / Kuvat: EAW 2019.

En ny utställning om allas vår hjälte, Pelle Svanslös med vänner, öppnade igår i Päivälehtimuseet. Utställningen är ett samarbete mellan Päivälehtimuseet och Sagogränd AB i Sverige. Utställningen, där man får se världen ur en katts synvinkel, är öppen fram till mitten av september 2019. Det finns gott om roliga aktiviteter för barn: man kan lyssna på KISS-radio, titta in i Måns källare, granska de fina miniatyrerna av byggnader i Uppsala. Och dessutom: gratis inträde! Fint fixat än en gång, Päivälehtimuseet!

Kaikkien sankariin, Pekka Töpöhäntään, ja kumppaneihin liittyvä näyttely on avattu Päivälehden museoon. Näyttely on yhteistyö Päivälehden museon ja ruotsalaisen Sagogränd AB:n kanssa. Näyttely, jossa saa tutustua maailmaan kissojen silmin, on avoinna syyskuun puoliväliin saakka 2019. Näyttelyssä lapsille riittää puuhaa: saa kuunnella KISS-radiota, kurkistaa Monnin kellariin, tarkastella upeita Uppsalan rakennusten pienoismalleja. Lisäksi museoon on vapaa pääsy! Hienosti tehty jälleen kerran, Päivälehden museo!


Saa vapaasti ottaa kappaleen Kissojen Päivälehden erikoispainosta mukaan kotiinkin! / Man får fritt ta ett exemplar av Katternas dagblads specialtryck med sig hem!

onsdag 16 januari 2019

Hertonäs - Herttoniemi


Hertonäs gård i vinterskrud. / Herttoniemen kartano talviasussaan.

Den första januari började jag mitt nya deltidsjobb som intendent på Hertonäs gårds museum. Det är verkligen trevligt att återkomma till museibranschen! Museet är öppet igen på söndagar från maj till september.

Tammikuun ensimmäisenä päivänä aloitin uuden osa-aikatyöni Herttoniemen kartanon museon intendenttinä. On todella mukavaa palata museoalalle! Museo on auki jälleen sunnuntaisin toukokuusta syyskuuhun.


Herttoniemen kartanossa on upeita nimikoituja pyyhkeitä, jotka lähettävät kauniit terveiset menneestä ajasta. / På Hertonäs gård finns fina broderade handdukar som sänder en vacker hälsning från det förflutna.

fredag 4 januari 2019

Sukellus islamin ruokakulttuuriin – uskontoon ja ruokaan liittyvän teeman tarkastelua ja ruokakokeilua

Hyvää alkanutta vuotta 2019! Projektien ohessa opiskelen kasvatustieteitä ja teologiaa. Kurssilla Ruoka, uskonto ja elämänkatsomus (HY/Avoin yo) sl 2018) on esitelty eri suurten ja marginaalisempienkin uskontojen suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Tämä blogipostaus on eräs kurssin lopputehtävistä. Tarjolla on ollut sekä teoreettista näkökulmaa että historiallisia katsauksia aiheeseen. Materiaalia on ollut tarjolla hinduismiin, buddhalaisuuteen, juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyen. Ohessa aion esitellä ja arvioida islamin ruokakulttuurista kertovaa opusta (Hallenberg & Perho 2014 [2010]) sekä, kurssin innoittamana, lopuksi kokeilla yhtä tarjotuista resepteistä itse. Lisäksi suhteutan sisällön kurssilla tarjottuun kirjallisuuteen ja materiaaliin (katso lähdeluettelo tämän tekstin lopussa).


Lopputehtävääni varten olen tutustunut FT Helena Hallenbergin ja FT Irmeli Perhon opukseen islamilaisesta ruokakulttuurista.

Ruoka ja islam tarkastelussa

Ensinnäkin Hallenbergin ja Perhon kirja Ruokakulttuuri islamin maissa (2014) on kirjavan kaunis ja runsaasti kuvitettu teos, joka ilmeisesti palkittiin "Vuoden tietokirjana" ilmestyessään vuonna 2010. Eri osiot ovat erotettu erilaisilla, upeilla marginaaleilla ja kirjan lopussa tarjotaan runsaasti herkullisia reseptejä kokeiltavaksi. Kirja on jaettu kahdeksaan osaan, jossa käydään läpi eri ruoka-aineiden ja ruokakulttuurin sekä nautintoaineiden kulttuurihistoriaa, ruoan valmistusta eri juhliin ja tilanteisiin liittyvä ruoka ja ruokailu sekä eri alueiden ominaispiirteitä. Kätevissä faktaruuduissa esitellään sitaatteja eri aikojen kirjallisuudesta, tietoa ruoka-tabuista tai yrteistä yms. Ruoan ja islamin suhdetta tarkastellaan kriittisesti: Kirjoittajien johdannossa todetaan esimerkiksi, että ruoka ”...on kotimaa kielellämme ja mielessämme”, ja että monet ruokailuperinteet eivät ole varsinaisesti uskonnollisia vaan etnisiä. Ruoalla on voitu myös pönkittää muun muassa nationalismia, vaikka maailman ruokakulttuurit ovat olleet jatkuvasti vuorovaikutuksessa (s. 10-11, 284), ja paikallisuus on muokannut perinteitä enemmän kuin yhteinen uskonto (s. 287). Kirja esitteleekin laajan kirjon eri islamilaisten kulttuurien ruokaperinteitä ja ruokia – myös mm. Suomen tataarien ja somalien traditioita (s. 341-347).

Islamilaisessa kulttuurissa terveydellä ja puhtaudella on tärkeä osa (s. 39). Kuten vastaavasti juutalaisessa ruokakulttuurissa, veri ja kaikki liha, joka ei ole rituaalisesti teurastettua sekä sianliha on kiellettyä, haram (s. 49, 52-55), ja näin ollen Hallenbergin ja Perhon keittokirja sisältää luonnollisesti reseptejä, joissa on käytetty naudan- tai lampaanlihaa kanaa, ankkaa tai kalkkunaa (riista-linnut ovat myös kiellettyjä, vrt. Halalin määritelmät, https://www.halalfoodauthority.com/definition-of-halal, vrt.Islamin ruokasäännöt, https://www.islamopas.com/matregler.html). Hallenbergin ja Perhon kirjassa painotetaan, että kristityt voivat käytännössä syödä kaikkea, koska Jeesus perui ruokarajoitukset (s. 49 ja mm. viite Mark. 7:19), mutta rajoitteiden suhteen on säilynyt kristittyjenkin parissa eri traditioita (paastot, luostarien ruokarajoitukset, adventistien vegetarismi yms., vrt. yleisesti esim. Harvey 2015 ja Illman & Dahla 2015:ssa esitetyt muut artikkeli-teemat) ja esim. veri on edelleen listattu kiellettynä Apostolien teoissa (vrt. Ap. Teot 15:20). Ihmisten eletty käytäntö voi kuitenkin vaihdella laajasti, koska kaikki eivät luonnollisesti seuraa ruokamääräyksiä kirjaimellisesti. Seuraavaksi aion kuitenkin käsitellä paljon arkisempaa ruokaa kuin lihaa.

Reseptin soveltaminen

Koska ”ruoan ja uskonnon suhde on eletty aktiviteetti” (Illman & Dahla 2015: 7) sitä voi lähestyä havainnoiden, ei pelkästään teoretisoiden. Kyse on ns. eletyn uskonnollisuuden tutkimuksen käänteen lanseeraamasta ajatuksesta 2010-luvulla, jonka mukaan voidaan analysoida ihmisten "elettyä todellisuutta" (vrt. Harvey 2015: 34). Näin ollen kokeilin itse tabbula (tai tabouleh) -reseptiä Hallenbergin ja Perhon (2014) kirjan sivulta 358. Olen maistanut kyseistä ruokalajia ravintolassa, mutta en koskaan valmistanut tätä itse. Kyseessä on klassinen libanonilainen vehnäruohesalaatti, joka sanotaan olevan yleinen koko Lähi-Idän keittiössä. Perusruoka-aineena on burghul tai bulgur (murskattua viljaa) (s. 185). Kirjan mukaan bulgurin syöminen on yleisempää maaseudulla (s. 177, 185). Viljalla on pitkä historia Lähi-Idässä esihistorialliselta ajalta asti ja leivän ja puuron sanotaan olevan edelleen arjen ruokaa (s. 177). Vaikka valmistamani bulgursalaatti ei sinänsä liity erityisesti mihinkään uskonnolliseen riittiin, väitän, että se on osa Lähi-Idän islamilaista, elettyä kulttuuria.


Reseptin mukaan bulgurin piti vaan antaa turpoa kylmässä vedessä. Sovelsin kuitenkin bulgur-paketissa ohjetta keittää se 10 minuuttia vedessä suolan ja öljyn kera. Kirjan mukaan bulguria saa luontaistuotekaupoista, mutta tämän paketin löysin kuitenkin tavallisesta isohkosta S-marketista Helsingissä (4.1.2019).


Salaatin ainekset koossa: kulhossa sipulia, tomaattia, minttua ja persiljaa. Reseptissä mainitun ”miedon sipuli” (tai kevätsipulin) korvasin isolla punasipulilla. Saatteeksi sitruunamehua ja oliiviöljyä.


Valmista bulgursalaattia Evan soveltamana! Raati koostui 10-vuotiaista, jotka antoivat reseptille hyväksytyn.

Reseptin toteuttaminen ei tuntunut erityisen vaikealta. Bulgursalaatin kanssa voi tarjota lihaa tai kasviksia (s. 185). En tosin lähtenyt lähimpään halal-kauppaan lihan perään (Fredrikinkadulle). Lisäksi en syö muuta lihaa kuin kalaa, joten päätin toteuttaa salaatin sellaisenaan. Olisi kiinnostavaa tulevaisuudessa perehtyä tarkemmin muslimien ruokakulttuureihin ja eri traditioiden tutkimukseen. Kurssin takia olen varmasti avoimempi kokeilemaan uusia ruokia ja reseptejä sekä perehtymään niiden historiaan ja kontekstiin.

Lähteet:

Kirjallisuus
Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli (2014 [2010]). Ruokakulttuuri islamin maissa. Helsinki: Gaudeamus.
Harvey, Graham (2015). Respectfully eating or not eating. Putting food at the centre of Religious Studies. In Illman, Ruth & Dahla, Björn (ed.). Food and Religion. Scripta instituti Donneriani Aboensis vol. 26, 32–46 (viimeksi nähty 4.1.2019).
Illman, Ruth & Dahla, Björn (ed. 2015). Religion and food. Food and Religion. Scripta instituti Donneriani Aboensis vol. 26, 7–10 (viimeksi nähty 4.1.2019).

Verkkosivut
Halalin määritelmät (viimeksi nähty 4.1.2019).
Islamin ruokasäännöt (viimeksi nähty 4.1.2019).