Tallinn/a 1219-2019

I år firas 800 år sedan 1219 då Tallinn omnämns i historiska källor om danskarnas korståg till området. Medeltiden lyfts fram överallt i centrum av staden: utanför Niguliste kyrka pågick en liten medeltidsmarknad. / Tänä vuonna Tallinna viettää 800-vuotisjuhlaa ensimaininnastaan historiallisissa lähteissä koskien tanskalaisten ristiretkeä alueelle. Keskiaikaa nostetaan esille ympäri kaupungin keskustaa: Nigulisten kirkon edessä käynnissä oli pienimuotoiset keskiaikamarkkinat. Foton / Kuvat: EAW 2019.

Tallinn firar 800 år sedan det första omnämnandet i historiska källor, vilket staden uppmärksammar i olika museer. Igår besökte vi staden på vår sedvanliga sommarresa och besökte stadsmuseets utställning, Niguliste fina kyrka-museum, Oleviste kyrka (men vågade oss inte upp i tornet) samt marknaden under Tallinns havsdagar. Stadsmuseet är särskilt sevärt gällande sin roliga medeltida skorsten, där barnen kan kika in, sin fina basutställning samt en massa underbara föremål i de spännande källarvalven. 800-årsjubileets utställning omfattade för övrigt en mängd fantastiska medeltida och senare arkeologiska fynd och bland annat en virtuell modell över hur staden vuxit man kunde interagera med. Sevärt!

Tallinna viettää 800-vuotisjuhlavuotta ensimaininnastaan historiallisissa lähteissä. Tämä nostetaan esille eri museoissa. Eilen vierailimme tavanomaisella kesämatkalla kaupunginmuseon näyttelyssä, Nigulisten hienossa kirkossa-museossa, Olevisten kirkossa (mutta emme uskaltautuneet torniin) sekä Tallinnan meripäivien markkinoille. Kaupunginmuseossa on erityisen kivaa kokea keskiaikainen savukanava, johon lapset saivat kurkistaa ja museossa on upea perusnäyttely sekä paljon ihania esineitä jännittävissä kellariholveissa. 800-vuotisjuhlien näyttelyssä oli joukko mahtavia keskiaikaisia ja myöhempiä arkeologisia löytöjä ja muun muassa virtuaalimalli kaupungin kasvusta, johon sai vaikuttaa. Näkemisen arvoista!

Berndt Notken kuolemantanssin ohessa Nigulisten kirkossa on paljon upeaa nähtävää, muun muassa Lyypekissä valmistettu apokalyptisella Madonnalla varustettu valtava 7-haarainen kynttelikkö vuodelta 1519, sekin 500-vuotias tänä vuonna! / Vid sidan av Berndt Notkes dödsdans finns det mycket fina ting att se i Niguliste kyrka, bland annat en i Lybeck tillverkad, enorm 7-armad ljusstake försedd med den apokalyptiska Madonnan. Den är från 1519 och även den firar jämna, 500, år i år!

Ihana ravintola Olde Hansa käyttää historiaa hyvän ruoan ja kokemusten kera. / Underbara restaurangen Olde Hansa historiebrukar med god mat och upplevelser.

Kampiliira, huiluja, rumpuja. Keskiaika soi! / Vevlira, flöjtar, trummor. Medeltiden låter!

Lapset tykkäsivät kanasta, kasviksista ja ohrasta, joka oli sahramilla maustettu. / Barnen gillade höna, grönsaker och korn kryddat med saffran.

Lapset saivat vierailla keskiaikaisen kogin kopiossa - miehistö kertoi, että tämä oli saapunut tänne Ruotsista kahdessa vuorokaudessa. / Barnen fick besöka en kopia av en medeltida kogg, denna inseglad från Sverige på cirka två dygn, berättade besättningen.

Medeltid i Åbo 2019 Keskiaikaa Turussa

Medeltiden var färgrann! Medeltidsmarknaden i Åbo bjuder återigen på många upplevelser: Värjärikilta förevisar hur man färgar tyg och garn med växtfärger. / Keskiaika oli värikäs! Turun Keskiaikaiset markkinat tarjoavat jälleen monta kokemusta: Värjärikilta näyttää miten värjättiin kangasta ja lankaa kasviväreillä. Foton / Kuvat: EAW 2019.

Dags igen för årets Medeltidsmarknad i Åbo! På torsdagen besöktes marknaden av ca 30 000 personer och igår sken solen från en klarblå himmel och troligen besöktes torget av ännu fler. På Gamla Stortorget såg vi som vanligt försäljare av alla de slag, vimmel och scener ur marknadsskådespelet. Hantverkarna visade forntida tekniker och dofter och smaker fyllde våra sinnen. Särskilt spännande var till exempel att smaka på äkta torkade syrsor! Idag öppnar marknadstorget igen klockan 12 - ett besök på Åbos roligaste och intressantaste festival rekommenderas med värme!

Taas on aika vierailla Turun Keskiaikaisilla markkinoilla! Torstaina kävijöitä oli noin 30 000 ja eilen aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja todennäköisesti kävijöitä oli vielä enemmän. Vanhalla Suurtorilla näimme jälleen kaiken laisia torimyyjiä, vilinää ja markkinanäytelmän kohtauksia. Käsityöläiset esittelivät muinaistekniikoita ja tuoksut ja maut täyttivät mielemme. Jännittävintä oli varmaan maistaa aitoja, kuivattuja sirkkoja! Tänään markkinatori aukeaa kello 12 - suosittelen lämpimästi vierailua Turun hauskimmassa ja kiinnostavimmassa tapahtumassa!

Lapset innostuivat kotisirkoista - Konttisirkat tarjoili niitä maistiaisiksi. / Barnen intresserade sig för hussyrsor - Konttisirkat bjöd på smakprov.

Lapsille on tarjolla paljon hauskaa katsottavaa ja koettavaa. Kuokantalon paistettu sika on huima näky - täältä se ruoka tulee! / Det finns en massa roligt att se och uppleva för barn. Kuokantalos stekta svin är en hisnande syn - härifrån kommer maten!

Sahdinvalmistus oli mielenkiintoista seurattavaa. / Det var intressant att följa med hur man tillverkar svagdrickan "sahti".

Herra Hartola on itse valmistanut koivunmahlajuomaa, joka viilentää lämpimässä kesäpäivässä. Hänen vaimonsa Marja Hartola on muinaisen ruokakulttuurin asiantuntija. / Herr Hartola har själv tillverkat björksavsdricka, som svalkar i sommarvärmen. Hans fru Marja Hartola är expert på forntida matkultur.

Nautimme ihanasta päivästä Turun Vanhalla Suurtorilla! Vi njöt av en härlig dag på Gamla Stortorget i Åbo!

Yle kävi myös markkinoilla ja esittelee muun muassa vuoden markkinanäytelmässä esitettyä vammaisten näkyvyyttä keskiajalla.
Rundradion deltog även i marknaden och presenterar bland annat funktionsnedsatta personerna synlighet under medeltiden, vilket lyfts fram i årets marknadsskådespel.

Bellmanminnen - Bellman-muistoja

Man kan se många minnen anknutna till poeten Bellman i Stockholm. Det lilla huset i backen i Urvädersgränd var C. M. Bellmans hem på 1700-talet. / Tukholmassa voi nähdä monta runoilija Bellmaniin liittyvää muistoa. Pieni talo Urvädersgrändin mäellä oli C. M. Bellmanin koti 1700-luvulla. Foton / Kuvat: EAW 2019.

Vem förknippas starkt med Stockholm om inte Carl Michael Bellman (1740-1795), en av Sveriges mest kända poeter genom tiderna. Efter en snabb titt i staden finns det många minnen som anknyter starkt till poeten i hans hemstad. Vi kan börja med stadsdelen där han bodde, Söder. Här finns hans hem på Urvädersgränd där han skrev en stor del av Fredmans epistlar.I närheten av hans forna hem har han även fått en gata döpt efter sig, Bellmansgatan. Vid nummer 3 ligger Maria Magdalena kyrka, på vars kyrkogård, någonstans, vilar kvinnan som var förebild för gestalten Ulla Winblad. I konstmuseet Nationalmuseum finns Bellman vackert avbildad på en muralmålning av Carl Larsson (1853-1919) till vänster om entrén, i sällskap av konstnären Tobias Sergel, i närheten av deras gynnare, kung Gustav III. Bellman hör således stadigt till de svenska nationalgestalternas kanon. Och naturligtvis finns skalden närvarande som relief (utformad av Sergel) i stamkrogen Den gyldene freden vid Järntorget i Gamla stan.

Kenet yhdistetään Tukholmaan varmemmin kuin Carl Michael Bellman (1740-1795)? Hän on eräs Ruotsin tunnetuimmista runoilijoista kautta aikojen. Tukholmasta voi nopean vilkaisun jälkeen löytää monta muistoa, joita liitetään Bellmaniin hänen kotikaupungissaan. Voimme aloittaa siitä osasta, jossa hän asui, Söderistä. Täällä on hänen kotinsa Urvädersgrändillä, jossa hän kirjoitti suurimman osan Fredmans epistlareistä. Hänen entisen kotinsa lähellä hänen mukaan on nimetty myös katu, Bellmansgatan. Numero 3:n kohdalla sijaitsee Maria Magdalenan kirkko, jonka maassa, jossakin, makaa nainen joka toimi Ulla Winbladin hahmon esikuvana. Nationalmuseumin taidemuseossa Bellman näkyy muraalissa yhdessä taitelija Tobias sergelin kanssa, lähellä heidän suosijaansa, kuningas Kustaa III:tta. Muraali on Carl Larssonin (1853-1919) käsialaa ja sijaitsee heti sisäänkäynnistä vasemmalla. Bellman liittyy näin ollen tukevasti Ruotsin kansallishahmojen kaanoniin. Ja tietenkin runoilija on läsnä Sergelin tekemässä reliefissä hänen kantakapakassaan, Den gyldene fredenissä Järntorgetin vieressä, Vanhassa kaupungissa.

Bellmanhuset köptes av Par Bricole år 1938. Bellman var detta hemliga sällskaps ordensdiktare eller liknande. / Bellmanin talon osti Par Bricole vuonna 1938. Bellman oli tämän salaseuran ritarikunta-runoilija tai jotain vastaavaa.

Jossakin täällä Maria Magdalenan kirkon maalla Ulla Winbladin esikuva, Maria Lindståhl (1744-1798), on haudattu. / Någonstans här på Maria Magdalena kyrkas gravgård ligger förebilden, Maria Lindståhl (1744-1798), till Ulla Winblad begravd.

Sergel ja Bellman kansalllisina hahmoina: Carl Larssonin muraalissa Nationalmuseumin taidemuseossa. / Sergel och Bellman som nationella gestalter i Carl Larssons mural i Nationalmuseum.

Den gyldene fredenin ravintolassa Järntorgetin lähellä voi nauttia lasillisen tai illallisen Bellmanin suojaavan katseen alla. Reliefin on lahjoittanut Föreningen Bellmans minne vuonna 1924. Lisäksi, kopio samasta reliefistä löytyy myös prinssi Eugenin linnasta Waldemarsuddessa. / I Den gyldene freden vid Järntorget kan man avnjuta ett glas eller en middag under Bellmans vakande öga. Reliefen har donerats av Föreningen Bellmans minne år 1924. Dessutom; en kopia av samma relief återfinns även i prins Eugens slott på Waldermarsudde.

Huom! Vuonna 2019 Ruotsin Bellman-seura (Bellmanssällskapet) viettää 100-vuotisjuhliaan. Bellmanin muistoa ja perinnettä Suomessa vaalii myös Suomen Bellman-seura. Tervetuloa mukaan toimintaan! Yhdistys järjestää esimerkiksi yleisölle avoimen seminaarin Suomenlinnassa 14.9.2019.

Obs! År 2019 firar Bellmanssällskapet i Sverige sitt 100-årsjubileum. Bellmans minne och tradition i Finland upprätthålls även av Bellmansällskapet i Finland. Välkommen med! Föreningen arrangerar till exempel ett publikt seminarium på Sveaborg 14.9.2019.

Arkeopedagogik för gymnasiet - Arkeopedaa lukiolaisille

Tölö gymnasiums tillvalskurs i arkeologi styrde kosan ut till Raseborgs slott på exkursion i maj 2019. / Tölö gymnasium -lukion valinnainen arkeologian kurssi lähti Raaseporin linnalle ekskursiolle toukokuussa 2019 (yhteenveto suomeksi alla). Foto / Kuva: EAW 2019.

Under den sista perioden (nr 5) vårterminen 2019 har jag fått arbeta som timlärare i historia, närmare bestämt i tillvalskursen arkeologi. Jag har hållit ett trettiotal lektioner (de flesta dubbellektioner) under två dagar i veckan i Tölö gymnasium i Helsingfors, eller Lönkan. Undervisningsspråket är svenska. Jag kunde utnyttja det koncept för att undervisa skolelever i arkeologi som jag utvecklat under det senaste decenniet, dels som lärare vid Arbis och som freelance eftisledare och sommardaglägerledare med arkeologi som tema. Gymnasieelever kräver dock en högre abstraktionsnivå, varför det blev mer fokus på teori och vi kunde även göra en heldagsexkursion, vilket yngre elever inte nödvändigtvis orkar med. men i stort sett kunde jag utnyttja det upplägg för undervisning jag gjort tidigare, men nu kunde jag även ge en medieläsningsuppgift och ha mer krävande uppgifter och diskussioner under lektionerna. Avslutningsvis skriver gymnasisterna en kursdagbok och då de lämnat in den och jag läst igenom den ger jag feedback. I praktiken kan kursen vara antingen godkänd eller underkänd.

Dispositionen för kursen såg ungefär ut så här: först en planeringsträff och presentation av själva kursen, program och uppgifter samt bedömning. Sedan den första egentliga lektionen med basfakta om vad arkeologi är, begrepp och litet allmän arkeologihistoria. Varje teoretisk lektion avslutades med grupparbete eller diskussionsuppgift som innebar att svara på frågor som berörde en video samt en text jag delade ut. Under kursens gång skulle eleverna även bekanta sig med olika typ av tryckta källor och litteratur (i form av olika typ av böcker som berör arkeologi: en utställningspublikation, en barnbok, en faktabok...) för att fundera på källkritiska frågor som syfte, målgrupp, vem som står bakom skriften, varför... Denna sistnämnda var en form av utfyllnadsuppgift ifall det blev tid över på lektionerna, men inte mindre nyttig. Vi gjorde även en rad studiebesök: Finlands nationalmuseums förhistoriska avdelning, Sommelo ry:s rekonstruktion av en handelsplats på järnåldern på Bockholmen samt Naturhistoriska museets dateringslaboratorium.

Studiebesöken varvades av lektioner om Finlands förhistoria från sten, via brons till järn samt en lektion om historisk arkeologi och annat dylikt såsom marinarkeologi. Vi gjorde även en längre exkursion på en lördag: till några berömda arkeologiska objekt i Västra Nyland (Kroggårdsmalmen i Karis, Raseborgs slott, Fiskars bruksmiljö samt slutligen Esbo medeltida kyrka). Vi behandlade även experimentell arkeologi och det var inte alls för barnsligt för gymnasielever att pröva på att slipa täljsten och göra rekonstruktioner av keramikkärl. Men naturligtvis fick de även se några riktiga föremål som skolan råkar ha i sina samlingar samt rita av dessa på millimeterpapper i gammal god stil. Under en lektion hade vi dessutom tillgång till skolköket och kunde kocka mat enligt medeltida recept - vi kunde också smaka och dofta på historien!

Doktoranden Heli Etu-Sihvola förevisar benfynd från Luistari i Eura - detta är hennes forskningsmaterial, då hon forskar i isotoper som bland annat blir kvar i människans tänder och skvallrar om uppväxtmiljö, diet, och möjliga migrationsrörelser och nätverk på en individuell nivå. Otroligt fascinerande!

Imorgon har vi vår sista lektion då vi diskuterar medieuppgiften: de skulle samla minst fem artiklar om arkeologi eller förhistoria ur pressen och kort kunna presentera en av dem på timmen. Fem, eftersom jag vill ha igång en diskussion så att inte alla elever har "läst samma artikel". Jag skall även testa hur bra de lyckats greppa tidsaxeln och om de minns några föremål som jag presenterade på diabilderna eller på museet. Men mer om det säger jag inte här... :) I varje fall hoppas jag att eleverna haft minst lika roligt som jag på kursen och jag hoppas att jag får chansen att hålla dylika kurser igen. Jag är också tacksam för att skolan ställde upp och betalade för våra experiment samt för exkursionsbussen - arkeologi måste upplevas i fält! Ett särskilt varmt tack till Nationalmuseum som låter lärare och elever se utställningarna gratis samt till doktoranden Heli Etu-Sihvola för en ypperlig presentation av Naturhistoriska museets fantastiska, "magiska" dateringslaboratorium! Det enda vi inte upplevde var att gräva själva, men jag skall rekommendera några amatörarkeologiska sommargrävningar för gymnasisterna imorgon. :) Summa summarum: vad är syftet med en kurs i arkeologi på gymnasienivå? Först och främst är kursen allmänbildande, men jag hoppas även att historiemedvetenheten hos studerandena ökade och att de lättare som kommande världsmedborgare kan uppskatta mänsklighetens långa historia och "se" då arkeologi brukas eller behandlas i offentligheten. Jag hoppas de även fick en uppfattning om vad arkeologi är som vetenskap och på hur varierande och otroligt många vis man kan verka som arkeolog.

Yhteenveto suomeksi:
Kevään 2019 viimeisessä periodissa toimin historian tuntiopettajana Helsingin Tölö gymnasiumissa, ja kyse oli siis valinnaisesta arkeologian kurssista. Muutaman innokkaan oppilaan kanssa käytiin läpi teoriaa, termejä ja arkeologihistoriaa, maailman ja Suomen esihistorian pääpiirteitä, historiallista arkeologiaa ja kokeellista arkeologiaa. Teimme myös makumatkan keskiaikaisen ruoanlaiton pariin ja monta pienempää ekskursiota muun muassa Pukkisaareen, Suomen Kansallismuseoon ja Luonnontieteellisen museon ajoituslaboratorioon. Lisäksi teimme pidemmän bussiekskursion Länsi-Uudellemaalle. Kaiken kaikkiaan sovitin jo aiemmin luomani konseptin arkeologian opetukselle, nyt hieman vanhemmille oppilaille ja vähän enemmän teoriaa painottaen. Heidän piti lisäksi tehdä tehtäviä ja keskustella sekä huomenna viellä esittää mediaseurantaan liittyvää tehtävää ryhmässä. Palautettuaan kurssipäiväkirjansa opiskelijat saavat joko arvosanan hylätty tai hyväksytty. Toivottavasti lukiolaisilla oli yhtä hauskaa kuin minulla ja toivon, että voin opettaa vastaavilla kursseilla myös tulevaisuudessa! Toivon, että saavutin asettamani tavoitteet: yleissivistäminen, historiatietoisuuden lisääminen ja monipuolisen kuvan luomisen arkeologiasta tieteenä.

Holland med en kör - Hollanti kuoron seurassa

Körsbärsträden blommade i mitten av april i Holland, då Helenas kör besökte landet. / Kirsikkapuut kukkivat Hollannissa huhtikuun puolessa välissä, kun Helenan kuoro vieraili maassa. Foton / Kuvat: EAW 2019.

Helenas kör från fina Musik- och kulturskolan Sandels i Helsingfors gjorde en fantastisk körresa till Holland i april 2019. Landet har en rik historia och vi blev vänligt bemötta överallt. Här nedan följer en bildkavalkad om allt vi såg och upplevde i detta förunderliga land.

Helenan kuoro upeasta helsinkiläisestä Sandelsin musiikki- ja kulttuurikoulusta teki mahtavan kuoromatkan Holaantiin huhtikuussa 2019. Maalla on rikas historia ja meidät otettiin ystävällisesti vastaan joka paikassa. Tässä seuraa kuvakavalkai kaikesta mitä näimme ja koimme tässä fantastisessa maassa.

Laskeuduimme Amsterdamiin, josta matka jatkui kaakkoon. / Vi landade i Amsterdam, därifrån tog vi oss mot sydväst.

Hollantilaiset talot rakennetaan kuten ennenkin: kapeille tonteille, mutta korkealle. / Husen i Holland byggs fortfarande som förr: på smala tomter men på höjden.

Nijmegenissä kuoro lauloi P. Josefksen luostarissa, joka on vanhainkoti katolisessa kirkossa työskenneille nunnille ja papeille. Meitä tervehti Suomessa aiemmin toimineet isät, jotka arvostivat lasten esittämiä suomen- ja ruotsinkielisiä lauluja. Traditionaalisesti Suomeen rekrytoidut katoliset papit ovat kuuluneet Hollannin Jeesuksen Sydämen veljeskuntaan. / I Nijmegen sjöng kören i S. Josefs kloster, som är ett ålderdomshem för nunnor och präster inom den katolska kyrkan. Vi blev välkomnade av fäder som verkat i Finland och de uppskattade de finsk- och svenskspråkiga sångerna som barnen sjöng. Traditionellt har de präster som rekryterats till katolska kyrkan i Finland tillhört Jesu Hjärtas orden i Holland.

Pürmerendissä Pohjois-Hollannissa meidät majoitettiin meitä tänne kutsuneen kuoron perheissä. Pienen kaupunign sydämessä on entinen karjatori, jossa myytiin elukoita 1900-luvulle asti. Toiminnan päätyttyä taideteoksen ja patsaat muistuttavat torin entisistä kävijöistä. / I Pürmerend i norra Holland inkvarterades vi hos familjer till den kör som bjudit oss till Holland. Den lilla stadens hjärta bildas av det före detta kotorget, där man sålt kreatur in på 1900-talet. Efter att verksamheten slutade påminner konstverk och skulpturer om torgets forna besökare.

Pürmerendin pienessä museossa oli mukava näyttely kaupungin historiasta. Kaikkialla meitä muistutettiin siitä, miten tärkeää viljely ja laidunta on ollut Hollannille. / I Pürmerends lilla museum fanns en trevlig utställning om stadens historia. Överallt blev man påmind om hur viktigt odling och betesmarker varit för landet.

Tyypillinen maatila Pohjois-Hollannissa. Taloilla on edelleen perinteiset muodot korkeine kattoineen. / En typisk lantgård i norra Holland. Husen har ännu sin traditionella form med höga tak.

Kuoro esiintyi koulussa ja lapsille tarjottiin kiirastorstaina pääsiäislounasta. Hollannissa ei yleensä tarjoilla koululounasta, vaan jokaisella on eväät mukanaan. Lounaaksi syödään yleisesti leipää. Lapset syövät leivän päällä voita ja nonparelleja! / Kören uppträdde i en skola och barnen bjöds på påsklunch på skärtorsdagen. I Holland serveras barnen inte vanligtvis skollunch, utan envar har med sig något att äta. Till lunch äter man ofta bröd. På brödet äter barnen smör med strössel!

Valtava ulkoilmamuseo Zaanse Schans tuulimyllyineen oli sikäli kiinnostava, että talojen omistavat asuvat historiallisissa rakennuksissa ja muodostavat yhdessä ulkoilmamuseon näyttelyn. Lapsia kiinnosti kuitenkin erityisesti söpöt kotieläimet. / Det enorma friluftsmuseet Zaanse Schans med sina väderkvarnar är så till vida speciellt, att husens ägare bor i de historiska byggnaderna och deltar i verksamheten som bildar friluftsmuseet. Barnen var dock mest intresserade av de gulliga husdjuren.

Tulppaaniviljelmät olivat kukassa ja niin kauniit, että tuntui kuin sateenkaari olisi laskeutunut pellolle. Kukista ei niinikään hyödytä, vaan tavoitteena on kasvattaa ja myydä sipulit syksyllä. / Tulpanodlingarna var i blom och så vackra att det kändes som om regnbågen hade landat på fälten. Man bryr sig dock inte så mycket om blommorna som om lökarna, som odlas och säljs på hösten.

Historiallinen Edam tarjosi monta kokemusta sekä musiikkia. / Den historiska staden Edam bjöd på många upplevelser och musik.

Pääsiäislauantaina isäntäperheemme vei meidät katsomaan nähtävyyksiä. Marken on entinen saari, jonne nykyään pääsee siltaa pitkin. Sieltä löytyy majakka nimeltä Hevonen ja satamassa on vanhoja taloja, jotka ovat rakennettu tolpille kestämään jatkuvat tulvat. / På påsklördagen tog värdfamlijen oss ut på utflykt. Marken är en före detta ö som numera förenas till fastlandet av en bro. Längst ute finns fyren Hästen och i hamnen finns gamla hus byggda på stolpar, för att klara av de ständiga översvämningarna.

Lasten viimeinen konsertti oli Hoornissa. Hoornin satamassa on paljon vanhoja rakennuksia. / Barnens sista konsert var i Hoorn. I hamnen finns många gamla byggnader.

Hoornin vaakunaa koristaa tietenkin yksisarvinen. / Hoorns vapen pryds av en enhörning, naturligtvis.

Helsingfors-Samfundet 85 Helsinki-Seura

Biträdande stadsdirektör Pia Pakarinen hälsade Helsingfors-Samfundets medlemmar välkomna till 85-årsfesten i Bockska huset. / Apulaiskaupunginjohtaja Pia Pakarinen toivotti Helsinki-Seuran jäsenet tervetulleiksi 85-vuotisjuhliin Bockin talossa. Foto/Kuva: EAW 2019.

Helsingfors-Samfunet grundades 8.4.1934 i stadshuset, det vill säga i det så kallade Bockska huset intill Senatstorget i Helsingfors. För att hedra minnet tog sig föreningen även igår till samma byggnad för att fira sina 85 år. Föreningen ville hedra minnet av att kejsar Alexander I på samma dag år 1812 upphöjde Helsingfors till storfurstendömets huvudstad. Medlemmarnas medelålder börjar bli tämligen hög, så välkomna med i vårt arbete att främja stadens historia, kultur och trivsel!

Det finns ingen bild i Bockska huset av kejsar Alexander I, fastän han till och med vistats i huset under sitt besök i staden. Samfundet beslöt därför att ha med sig sin egen litografi till tillställningen. Bredvid ses en pokal för skidlöpning som föreningen donerat år 1943 och som donerats tillbaka till oss av Lottamuseet. / Bockin talossa ei ole kuvaa keisari Aleksanteri I:stä, vaikka hän on peräti asunut talossa vieraillessaan kaupungissa. Seura päätti siksi ottaa mukaansa oman kuvamme keisarista tilaisuuteen. Kuvan vieressä on palkintopokaali hiihdosta, jonka seura on lahjoittanut vuonna 1943. Se tuli takaisin seuran omistukseen Lotta-museon lahjoituksen kautta.

Helsinki-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Anja Kervanto-Nevanlinna korottaa maljan seuran 85-vuotiselle taipaleelle. / Helsingfors-Samfundets delegationsordförande höjer skålen för samfundets 85 år.

Helsinki-Seura perustettiin 8.4.1934 kaupungintalolla, eli niin kutsutussa Bockin talossa Helsingin Senaatintorin kupeessa. Juhliakseen tätä muistoa seura saapui myös eilen samaan rakennukseen viettääkseen 85-vuotispäiviään. Seura halusi näet muistaa päivää vuonna 1812 jolloin keisari Aleksanteri I korotti Helsingin suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Jäsenten keski-ikä alkaa olla melko korkea, joten tervetuloa mukaan työhömme kaupungin historian, kulttuurin ja viihtymisen puolesta!

Pöytä notkui herkkuja! / Bordet dingnade av läckerheter!

Juhlatunnelmaa! / Feststämning!

Juhlasalin vierinen kabinetti avattiin myös seuralle. / Kabinettet intill festsalen öppnades även för föreningen.

Kabinetista avautuu näkymä Senaatintorille. / Från kabinettet öppnas en vy mot Senatstorget.

Bockin talo on täynnä kauniita koristemaalauksia. / Bockska huset är fyllt med vackra dekorationsmålningar.

Pelle Svanslös i Päivälehtimuseet - Pekka Töpöhäntä Päivälehden museossa

Pelle Svanslös-utställningen öppnades på Päivälehtimuseet med bland andra Måns, Bill och Bull. / Pekka Töpöhäntä -näyttely avautui Päivälehden museossa muun muassa Monnin, Pillin ja Pullan seurassa. Foton / Kuvat: EAW 2019.

En ny utställning om allas vår hjälte, Pelle Svanslös med vänner, öppnade igår i Päivälehtimuseet. Utställningen är ett samarbete mellan Päivälehtimuseet och Sagogränd AB i Sverige. Utställningen, där man får se världen ur en katts synvinkel, är öppen fram till mitten av september 2019. Det finns gott om roliga aktiviteter för barn: man kan lyssna på KISS-radio, titta in i Måns källare, granska de fina miniatyrerna av byggnader i Uppsala. Och dessutom: gratis inträde! Fint fixat än en gång, Päivälehtimuseet!

Kaikkien sankariin, Pekka Töpöhäntään, ja kumppaneihin liittyvä näyttely on avattu Päivälehden museoon. Näyttely on yhteistyö Päivälehden museon ja ruotsalaisen Sagogränd AB:n kanssa. Näyttely, jossa saa tutustua maailmaan kissojen silmin, on avoinna syyskuun puoliväliin saakka 2019. Näyttelyssä lapsille riittää puuhaa: saa kuunnella KISS-radiota, kurkistaa Monnin kellariin, tarkastella upeita Uppsalan rakennusten pienoismalleja. Lisäksi museoon on vapaa pääsy! Hienosti tehty jälleen kerran, Päivälehden museo!

Saa vapaasti ottaa kappaleen Kissojen Päivälehden erikoispainosta mukaan kotiinkin! / Man får fritt ta ett exemplar av Katternas dagblads specialtryck med sig hem!

Hertonäs - Herttoniemi

Hertonäs gård i vinterskrud. / Herttoniemen kartano talviasussaan.

Den första januari började jag mitt nya deltidsjobb som intendent på Hertonäs gårds museum. Det är verkligen trevligt att återkomma till museibranschen! Museet är öppet igen på söndagar från maj till september.

Tammikuun ensimmäisenä päivänä aloitin uuden osa-aikatyöni Herttoniemen kartanon museon intendenttinä. On todella mukavaa palata museoalalle! Museo on auki jälleen sunnuntaisin toukokuusta syyskuuhun.

Herttoniemen kartanossa on upeita nimikoituja pyyhkeitä, jotka lähettävät kauniit terveiset menneestä ajasta. / På Hertonäs gård finns fina broderade handdukar som sänder en vacker hälsning från det förflutna.

Sukellus islamin ruokakulttuuriin – uskontoon ja ruokaan liittyvän teeman tarkastelua ja ruokakokeilua

Hyvää alkanutta vuotta 2019! Projektien ohessa opiskelen kasvatustieteitä ja teologiaa. Kurssilla Ruoka, uskonto ja elämänkatsomus (HY/Avoin yo) sl 2018) on esitelty eri suurten ja marginaalisempienkin uskontojen suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Tämä blogipostaus on eräs kurssin lopputehtävistä. Tarjolla on ollut sekä teoreettista näkökulmaa että historiallisia katsauksia aiheeseen. Materiaalia on ollut tarjolla hinduismiin, buddhalaisuuteen, juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyen. Ohessa aion esitellä ja arvioida islamin ruokakulttuurista kertovaa opusta (Hallenberg & Perho 2014 [2010]) sekä, kurssin innoittamana, lopuksi kokeilla yhtä tarjotuista resepteistä itse. Lisäksi suhteutan sisällön kurssilla tarjottuun kirjallisuuteen ja materiaaliin (katso lähdeluettelo tämän tekstin lopussa).

Lopputehtävääni varten olen tutustunut FT Helena Hallenbergin ja FT Irmeli Perhon opukseen islamilaisesta ruokakulttuurista.

Ruoka ja islam tarkastelussa

Ensinnäkin Hallenbergin ja Perhon kirja Ruokakulttuuri islamin maissa (2014) on kirjavan kaunis ja runsaasti kuvitettu teos, joka ilmeisesti palkittiin "Vuoden tietokirjana" ilmestyessään vuonna 2010. Eri osiot ovat erotettu erilaisilla, upeilla marginaaleilla ja kirjan lopussa tarjotaan runsaasti herkullisia reseptejä kokeiltavaksi. Kirja on jaettu kahdeksaan osaan, jossa käydään läpi eri ruoka-aineiden ja ruokakulttuurin sekä nautintoaineiden kulttuurihistoriaa, ruoan valmistusta eri juhliin ja tilanteisiin liittyvä ruoka ja ruokailu sekä eri alueiden ominaispiirteitä. Kätevissä faktaruuduissa esitellään sitaatteja eri aikojen kirjallisuudesta, tietoa ruoka-tabuista tai yrteistä yms. Ruoan ja islamin suhdetta tarkastellaan kriittisesti: Kirjoittajien johdannossa todetaan esimerkiksi, että ruoka ”...on kotimaa kielellämme ja mielessämme”, ja että monet ruokailuperinteet eivät ole varsinaisesti uskonnollisia vaan etnisiä. Ruoalla on voitu myös pönkittää muun muassa nationalismia, vaikka maailman ruokakulttuurit ovat olleet jatkuvasti vuorovaikutuksessa (s. 10-11, 284), ja paikallisuus on muokannut perinteitä enemmän kuin yhteinen uskonto (s. 287). Kirja esitteleekin laajan kirjon eri islamilaisten kulttuurien ruokaperinteitä ja ruokia – myös mm. Suomen tataarien ja somalien traditioita (s. 341-347).

Islamilaisessa kulttuurissa terveydellä ja puhtaudella on tärkeä osa (s. 39). Kuten vastaavasti juutalaisessa ruokakulttuurissa, veri ja kaikki liha, joka ei ole rituaalisesti teurastettua sekä sianliha on kiellettyä, haram (s. 49, 52-55), ja näin ollen Hallenbergin ja Perhon keittokirja sisältää luonnollisesti reseptejä, joissa on käytetty naudan- tai lampaanlihaa kanaa, ankkaa tai kalkkunaa (riista-linnut ovat myös kiellettyjä, vrt. Halalin määritelmät, https://www.halalfoodauthority.com/definition-of-halal, vrt.Islamin ruokasäännöt, https://www.islamopas.com/matregler.html). Hallenbergin ja Perhon kirjassa painotetaan, että kristityt voivat käytännössä syödä kaikkea, koska Jeesus perui ruokarajoitukset (s. 49 ja mm. viite Mark. 7:19), mutta rajoitteiden suhteen on säilynyt kristittyjenkin parissa eri traditioita (paastot, luostarien ruokarajoitukset, adventistien vegetarismi yms., vrt. yleisesti esim. Harvey 2015 ja Illman & Dahla 2015:ssa esitetyt muut artikkeli-teemat) ja esim. veri on edelleen listattu kiellettynä Apostolien teoissa (vrt. Ap. Teot 15:20). Ihmisten eletty käytäntö voi kuitenkin vaihdella laajasti, koska kaikki eivät luonnollisesti seuraa ruokamääräyksiä kirjaimellisesti. Seuraavaksi aion kuitenkin käsitellä paljon arkisempaa ruokaa kuin lihaa.

Reseptin soveltaminen

Koska ”ruoan ja uskonnon suhde on eletty aktiviteetti” (Illman & Dahla 2015: 7) sitä voi lähestyä havainnoiden, ei pelkästään teoretisoiden. Kyse on ns. eletyn uskonnollisuuden tutkimuksen käänteen lanseeraamasta ajatuksesta 2010-luvulla, jonka mukaan voidaan analysoida ihmisten "elettyä todellisuutta" (vrt. Harvey 2015: 34). Näin ollen kokeilin itse tabbula (tai tabouleh) -reseptiä Hallenbergin ja Perhon (2014) kirjan sivulta 358. Olen maistanut kyseistä ruokalajia ravintolassa, mutta en koskaan valmistanut tätä itse. Kyseessä on klassinen libanonilainen vehnäruohesalaatti, joka sanotaan olevan yleinen koko Lähi-Idän keittiössä. Perusruoka-aineena on burghul tai bulgur (murskattua viljaa) (s. 185). Kirjan mukaan bulgurin syöminen on yleisempää maaseudulla (s. 177, 185). Viljalla on pitkä historia Lähi-Idässä esihistorialliselta ajalta asti ja leivän ja puuron sanotaan olevan edelleen arjen ruokaa (s. 177). Vaikka valmistamani bulgursalaatti ei sinänsä liity erityisesti mihinkään uskonnolliseen riittiin, väitän, että se on osa Lähi-Idän islamilaista, elettyä kulttuuria.

Reseptin mukaan bulgurin piti vaan antaa turpoa kylmässä vedessä. Sovelsin kuitenkin bulgur-paketissa ohjetta keittää se 10 minuuttia vedessä suolan ja öljyn kera. Kirjan mukaan bulguria saa luontaistuotekaupoista, mutta tämän paketin löysin kuitenkin tavallisesta isohkosta S-marketista Helsingissä (4.1.2019).

Salaatin ainekset koossa: kulhossa sipulia, tomaattia, minttua ja persiljaa. Reseptissä mainitun ”miedon sipuli” (tai kevätsipulin) korvasin isolla punasipulilla. Saatteeksi sitruunamehua ja oliiviöljyä.

Valmista bulgursalaattia Evan soveltamana! Raati koostui 10-vuotiaista, jotka antoivat reseptille hyväksytyn.

Reseptin toteuttaminen ei tuntunut erityisen vaikealta. Bulgursalaatin kanssa voi tarjota lihaa tai kasviksia (s. 185). En tosin lähtenyt lähimpään halal-kauppaan lihan perään (Fredrikinkadulle). Lisäksi en syö muuta lihaa kuin kalaa, joten päätin toteuttaa salaatin sellaisenaan. Olisi kiinnostavaa tulevaisuudessa perehtyä tarkemmin muslimien ruokakulttuureihin ja eri traditioiden tutkimukseen. Kurssin takia olen varmasti avoimempi kokeilemaan uusia ruokia ja reseptejä sekä perehtymään niiden historiaan ja kontekstiin.

Lähteet:

Kirjallisuus
Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli (2014 [2010]). Ruokakulttuuri islamin maissa. Helsinki: Gaudeamus.
Harvey, Graham (2015). Respectfully eating or not eating. Putting food at the centre of Religious Studies. In Illman, Ruth & Dahla, Björn (ed.). Food and Religion. Scripta instituti Donneriani Aboensis vol. 26, 32–46 (viimeksi nähty 4.1.2019).
Illman, Ruth & Dahla, Björn (ed. 2015). Religion and food. Food and Religion. Scripta instituti Donneriani Aboensis vol. 26, 7–10 (viimeksi nähty 4.1.2019).

Verkkosivut
Halalin määritelmät (viimeksi nähty 4.1.2019).
Islamin ruokasäännöt (viimeksi nähty 4.1.2019).